Energiatehokkuusasiat ovat nousseet esiin viimeisten vuosien aikana vahvasti myös korjausrakentamisessa. Myös meille on tullut enenevissä määrin tiedusteluita aurinkoenergian ja lämmöntalteenottojärjestelmien asennusmahdollisuuksista. Taloyhtiön asukkaat ja osakkaat ovat lisänneet painetta taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijöille selvittää erilaisten energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamista taloyhtiön saneeraushankkeiden yhteydessä.
Me päätimme kääriä hihat ja tehdä energiaparannusten ja vesikattojen saneeraushankkeiden yhdistämistä tarkastelevaa tutkimusta diplomityön muodossa yhteistyössä alan toimijoiden sekä Aalto-yliopiston kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin koneellisen poistoilmanvaihdon päivittämistä lämmöntalteenotolla sekä aurinkosähköjärjestelmiä, jotka molemmat liittyvät olennaisesti vesikaton rakenteisiin.
Suurin osa Suomen vanhasta asuinkerrostalokannasta on varustettu koneellisella poistoilmanvaihtojärjestelmällä, joka avaa mahdollisuuden merkittävään energiansäästöön poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmällä eli PILP-järjestelmällä. PILP-järjestelmällä voidaan tuottaa lämpimästä poistoilmasta merkittävä määrä lämpöenergiaa uudelleenkäytettäväksi täyttämään asuinkerrostalon lämmitystarpeita. PILP-järjestelmän toteutettavuus on ensisijaisesti riippuvainen kohteen poistoilmamääristä, mutta sen lisäksi
PILP-järjestelmän kannattava toteutettavuus on riippuvainen ilmanvaihtojärjestelmän kanaviston alkuperäisestä toteutuksesta ja kunnosta sekä vesikaton rakenteesta.
Pitkissä ja matalissa asuinkerrostaloissa ilmanvaihtojärjestelmä on toteutettu usein hajautettuna, jossa yhdelle poistoilmapuhaltimille johdettavan lämpimän ilman määrä saattaa jäädä liian vähäiseksi. Tällöin myöskään PILP-järjestelmän toteuttaminen ei ole kannattavaa ilman kanavajärjestyksen muutoksia. Tämän lisäksi kanavia on toteutettu vanhassa rakennuskannassa usein rakennusaineisista materiaaleista tai alkuaikojen peltikanavista, jotka ovat heikkokuntoisia ja niissä havaitaan merkittäviä lämpöhäviöitä heikon lämmöneristyksen ja ilmavuotojen vuoksi. Tällöin PILP-järjestelmän tosiasiallinen energiansäästöpotentiaali heikkenee, mikäli heikkokuntoisia kanavia ei uusita tiiviistä, eristetyistä ja standardisoiduista kanavista ja kanavaosista.
Ilmanvaihtojärjestelmän vaakasuorat kokoojakanavat on sijoitettu usein vesikattorakenteen alapuolelle yläpohjarakenteen tuuletus- tai välitilaan, joissa tilat ovat hyvin rajoitettuja. Tällöin mahdollisia kanavamuutoksia ei kyetä toteuttamaan ilman vesikaton avaamista tai vesikaton rakenteellisia muutoksia, jos kanavat halutaan jatkossakin sijoittaa vesikatteen alle. Loivilla vesikatoilla tilannetta parantaa mahdollisuus asentaa uudet kanavat myös vesikaton päällisinä. Vesikaton uusimitarve todetaan kuitenkin parhaimmillaan peltikattojen osalta 100 vuoden välein, jolloin mahdollisuudet vesikaton uusimisen ja PILP-järjestelmän toteuttamiselle yhteishankkeena ovat harvassa. Ainakin silloin, kun kanavamuutokset ovat tarpeen – ellei haluta tuhlata rahaa sekä resursseja vesikaton ennenaikaiseen uusimiseen. Jos PILP-järjestelmän ensiasennus toteutetaan vesikaton uusimisen yhteydessä, voidaan kokonaisuus suunnitella siten, että PILP-järjestelmän osat vesikatolla on jatkossa turvallisesti huollettavissa. Tällöin ei myöskään heikennetä vesikaton toimivuutta lisäämällä vesikatteeseen ylimääräisiä läpivientejä tai rasitusta. Vesikaton keskimääräiset tekniset käyttöiät ovat PILP-järjestelmän tärkeimpiin komponentteihin nähden pidempiä, jolloin PILP-järjestelmän osat voidaan uusia helposti jatkossa vaikuttamatta vesikattoon ja aikanaan myös toisinpäin.
Mikäli taloyhtiönne vesikatto lähestyy elinkaarensa loppua tai kiinnostuit aiheesta, ota yhteys Eeroon!