Korjaushankkeen projektinjohto

Korjaushankkeen projektinjohto

Antti L.

Toisinaan olen kuullut kysyttävän ”Onko muilla osapuolilla niin merkitystä, jos otamme hyvän valvojan ja projektinjohtajan hankkeeseen?”. Vastaus on kyllä. On toki mahdollista, että hyvä valvoja ja projektipäällikkö parhaimmillaan omalla toiminnallaan nostaa projektin onnistumista tilanteessa, jossa lopputulos olisi muutoin heikohko. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa tarkalla valvonnalla havaitaan virheellisiä urakkasuorituksia, ei hyväksytä virheellisiä suorituksia ja vaaditaan uudelleen tekemisen kautta parempaa lopputulosta. Todellisuudessa edellä kuvatussa tilanteessa on mennyt jo aiemmin jotain pieleen.

Onnistunut hanke on useiden tekijöiden summa. Korjausrakentamistakin tehdään yhdessä. Kun hankkeen jokainen tekijä on hyvä, on meillä hyvin suuri todennäköisyys, että itse hankkeenkin lopputulos on hyvä. Mitä enemmän hankkeessa on epäpäteviä tai epämotivoituneita tekijöitä, sitä suuremmaksi käy pätevien tekijöiden työtaakka. Koska on mahdotonta arvioida, kuinka suuren työtaakan esimerkiksi hyvä valvoja ja / tai projektipäällikkö voi kantaa, tulisi hanke pyrkiä aina rakentamaan mahdollisimman hyvistä tekijöistä.

Hankkeen jokainen tekijä eli tämän suuren palapelin jokainen palanen on tärkeä. Siksi tilaajan on erittäin tärkeää valita huolellisesti tilaajalle soveltuvin yhteistyökumppani jokaiselle osa-alueelle. Paras ei aina välttämättä ole halvin, mutta sen pystyy yleensä perustelemaan osaamisella, kokemuksella sekä referensseillä. Referensseissäkin kannattaa välillä mennä pintaa syvemmälle ja selvittää esimerkiksi puhelinsoitoilla aikaisempien asiakkaiden kokemuksia ja tyytyväisyyttä.

Hankkeen onnistumista aletaan rakentamaan heti hankkeen alusta saakka. Tyypillisesti korjausrakennushankkeessa prosessi etenee seuraavan kaavion mukaisesti:

Pahimmillaan hankkeen ”perustuksien valussa” tapahtuu valuvirhe jo edellä esitetyn prosessin ensimmäisessä vaiheessa. Mikäli kuntotutkimus on tehty puutteellisesti, on koko hanke lähdetty rakentamaan mahdollisesti väärille raiteille. Tämä tulee yleensä ilmi urakan toteutusvaiheessa, kun rakenteita puretaan ja todetaan suunniteltujen korjauksien olevan yli- tai alimitoitettuja tai muuten puutteellisia. Virheitä voi tapahtua missä kohtaan tahansa hankeprosessia ja virheet heijastuvat aina seuraaviin prosessin vaiheisiin. Selvästi eriteltävien virheiden lisäksi on lukuisia mahdollisuuksia sille, että korjausrakennushanke ei suju täysin suunnitellusti. On lukuisia asioita, joihin ei voida vaikuttaa, vaikka koko prosessi olisi tehty täysin oikein ja näennäisesti virheettömästi.

Jokainen, joka on ollut korjaushankkeissa mukana tietää, että niitä yllätyksiä ja muuttujia tulee ajoittain matkaan. Nämä realisoituvat yleensä työmaavaiheessa. Näissä tilanteissa tärkeintä ei ole etsiä syypäätä vaan yhdessä tekemällä ja sopien hakea ratkaisut ongelmiin.

On syy mahdolliselle hankkeen ongelmille mikä tahansa, ei aikaisemmin tehtyjä asioita ja päätöksiä voida enää muuttaa. On katsottava eteenpäin. Tässä kohtaa korostuu projektipäällikön (usein valvoja) rooli. Projektipäällikkö on se henkilö, jonka tehtävänä on katsoa tarpeen tullen projektia ylhäältä päin ja pitää hankkeen osaset kasassa. Projektipäällikön tehtävässä yksi haaste onkin nimenomaan pystyä olemaan koko hankkeen ajan niin sanotusti ajan hermolla samaan aikaan, kun tekee muuta, kuin projektinjohdollista työtä. Usein valvoja toimii myös hankkeen projektipäällikkönä. Tällöin voidaankin todeta, että valvoja on taustalla projektipäällikkö ja tämä projektipäällikkyys tulee nousta nopeasti esiin, kun tarve sille ilmenee.

Projektipäällikön tehtävän voisi muotoilla vertauskuvallisesti seuraavaan muotoon:

Kuvitellaan, että meillä on kaksi purkkia – kumpikin täynnä marmorikuulia. Toisessa purkissa on kansi – toisessa ei. Kun otetaan purkit käteen ja ravistetaan, jokainen tietää, mikä on lopputulos. Toisen purkin kuulat ovat pitkin huonetta, toisessa purkissa kuulat ovat ravistamisesta huolimatta purkin sisällä. Purkin pohja ja reunat ovat hankkeelle asetetut tavoitteet eli raamit. Purkin sisällä olevat marmorikuulat ovat hankkeen tekijöitä eli projektiorganisaatio sekä siihen liittyvät toimijat. Purkin kansi on hankkeen projektipäällikkö. Projektipäällikön tehtävä on siis varmistaa hankkeen eri osapuolien ja tekijöiden pysyminen sovittujen raamien sisällä.

Me Contrust Oy:ssä haluamme tarjota asiakkaillemme hyviä rakennuspalikoita aina kuntotutkimuksista suunnittelun kautta valvontaan ja projektinjohtoon. Tavoitteemme on aina edesauttaa korjausrakennushankkeiden onnistumisia aivan sieltä hankkeen alusta saakka. Tavoittelemme aina tilannetta, jossa sitä marmorikuulapurkkia ei ravisteta, eikä purkin kansi joudu koskaan avainasemaan. Tilanteen kuitenkin niin vaatiessa, haluamme olla luja ja tiukasti kiinni oleva kansi purkin päällä.